Paikalla, mutta ei läsnä

Ihmiset osallistuvat työpaikalla erilaisiin tilaisuuksiin vain ollakseen fyysisesti läsnä. Todellisuudessa läsnäolosta ei ole mitään hyötyä kenellekkään.

Oletko sinä se henkilö, joka kutsuttaessa isompaan tilaisuuteen yritysten auditoreihin ottaa läppärin mukaan, jotta voi tarvittaessa samalla katsoa muutaman sähköpostin. Ja on toisaalta täysin hyväksyttävää ottaa läppäri mukaan, sillä voit tehdä muistiinpanoja läppärille tarvittaessa. 

Istut penkillesi ja toteat ensimmäisten minuuttien jälkeen, että tämä aihe ei vielä juuri sinua kiinnosta ja päätät ottaa läppärin esiin tarkistaaksesi onko tärkeitä sähköposteja saapunut ja huomiselle pitäisi myös yksi pöytäkirja kirjoittaa puhtaaksi ja tietysti se excel, jonka lupasit tehdä myös. Tässä samallahan ne onnistuvat.

sinulla ei ole harmainta aavistustakaan mistä juuri nyt on puhe

Vietät seuraavan tunnin naputellessasi läppäriä ja aina välillä, vaivihkaan nostat päätäsi ja nyökkäilet "aktiivisesti" esiintyjälle, vaikka sinulla ei ole harmainta aavistustakaan mistä juuri nyt on puhe. Mietit, että tuskin ketään haittaa työn tekosi ja toisaalta kukaan ei edes huomaa, että teet samalla töitä, sillä läppärisi näytöllä on ulkopuoliset katseet peittävä suoja. Ja tämähän on mainiota aikaa, kun voit seurata esitystä ja tehdä samalla töitä. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Voilà!

Olisiko hyödyllisempää jäädä kokonaan pois tilaisuudesta, kuin räveltää töitä puoliteholla ja puolikorvalla kuunnellen?

Ihmettelen nykyisessä palaverikulttuurissa, että kun ihmisiä kutsutaan erilaisiin henkilöstötilaisuuksiin tai foorumeihin, iso osa osallistuvista tekevät töitä läppärillä samanaikaisesti. Naputuksen määrä korvissa on välillä jotain todella huumaavaa. Ja nyt en tarkoita henkilöitä, jotka tekevät muistiinpanoja sähköisesti. Tämä on erilaista; jatkuvaa nakutusta ja pää ei edes käänny näytön ruudulta. Välillä toki kehdataan hetkeksi katsoa esiintyjää, jotta näyttäisi aktiiviselta kuuntelijalta, mutta sitä se ei ole. Ja mitkään näyttösuojat eivät peitä tekoasi. 

Mieti hetki omalta kohdaltasi, että jos olisit ko. tilaisuuden vetäjä ja huomaisit, että yleisössä on paljon ihmisiä, jotka eivät ole läsnä, miltä se tuntuisi? Järjestäjä on käyttänyt aikaansa ja energiaansa tilaisuuden järjestämiseen ja sinä olet raahannut itsesi penkkiin tekemään omia töitäsi. Olemaan paikalla, mutta ei läsnä. Olisiko hyödyllisempää jäädä kokonaan pois tilaisuudesta, kuin räveltää töitä puoliteholla ja puolikorvalla kuunnellen?

Sinun paikalla oloasi ei kaivata.

Ensi kerralla kun saat palaverikutsun tilaisuuteen ja mietit, että jaksaako tuonne taas mennä, älä vaivaudu. Sinun fyysinen paikalla olosi on täysin turhaa, kun et ole läsnä. Jos kuvittelet, että paikalla olosi saa sinut näyttämään siltä, että olet kiinnostunut ja aktiivinen, kun olet mukana jokaisessa tilaisuudessa, se ei ole sitä. Toimintasi on täysin läpinäkyvää ja paikalla olosi pahentaa sitä kuvaa, jonka välität muille itsestäsi. 

Älä siis jatkossa vaivaudu, vaan jää omalle työpisteellesi raapustamaan sitä mitä ikinä juuri nyt olet niin kiireissäsi tekemässä. 

Sinun paikalla oloasi ei kaivata.