Työelämän rakkaustarinat

Parisuhteissa ja työsuhteissa on paljon samaa, sillä oikean etsiminen, löytäminen, ensirakkaus, luottamus ja ero ovat kaikki läsnä molemmissa. Tunteet liittyvät molempiin niin hyvinä kuin huonoina hetkinä.

Ihmisten väliset parisuhteet alkavat rakentumaan pienistä asioista kuten eleistä, ilmeistä, sanomisista ja tekemisistä. Luottamuksen rakentaminen ei tapahdu hetkessä, mutta ensivaikutelma saatetaan tehdään silmän räpäyksessä. Sitä oikeaa on saattanut etsiä epätoivoisesti vuosia, mutta se on se yksi hetki kun tajuaa löytäneensä sen oikean.

Toisaalta on saattanut olla nuoruudessa hetkiä, jolloin ei ole ollut väliä kuinka montaa tapaili saman aikaisesti. On saattanut olla useita samanaikaisia "virityksiä" ja kukaan ei tiennyt toisistaan. Jos oli ollut sinkku jo pitkään, joku saattoi pohtia, että missä vika kun ei kelpaa. Oliko liian hankala parisuhteeseen vai ainoastaan liian kranttu huolimaan ketään?

Tuli hetkiä jolloin kesän päätteeksi sai tekstiviestin tai jopa soiton, että kiitos mutta ei kiitos. Ja näin pienessä hetkessä oli jätetty yksin. Sydän oli murskana, säpäleinä ja sirpaleina. Saattoi pohtia, että miten joku voi jättää, vaikka toinen oli nähnyt niin paljon vaivaa suhteen eteen ja oli jopa rakastumassa täysillä toiseen. Seuraava syksy kuluikin sirpaleita keräillessä ja itsetuntoa korjaillessa. Saattoi pohtia kysymyksiä "miksi minä?" tai "onko minussa joku vikana?". Lopulta kun oli käynyt itsesäälin jyrkimmässä ja syvimmässä rotkossa, päätti ryhtyä näyttämään maailmalle ja exilleen, että itsestä on kuitenkin vielä johonkin.

irtisanominen kohdistuu suoraan yksilöön itseensä: minuuden ytimeen.

Työelämässä sama toistuu myös. Kuten parisuhteissa, myös työsuhteissa kauniiksi tarkoitetut rakkaustarinat saattavat päätyä eroon. Yritykset jättävät työntekijöitä ja työntekijät jättävät yrityksiä. Molemmat saattavat herättää tunteita molemmissa osapuolissa, mutta kun yritys jättää työntekijän on tunnemyrsky usein raivoisampi, sillä irtisanominen kohdistuu suoraan yksilöön itseensä: minuuden ytimeen.

Alkaa säälimätön itsesäälin metsästys ja kysymykset "miksi minä?" tai "mikä minussa on vikana?" kaikuvat mielessä. Päiviä, viikkoja tai kuukausia saattaa kulua riippuen miten korkealta on pudonnut, mutta lopulta yksilö nousee ylös ja lähtee hamuilemaan sumussa eteenpäin. "Kuka minut vielä ottaisi?", "Olenko sopiva kenellekkään?" ja "Onko minusta enää mihinkään?" kysymykset toistuvat mielessä.

Lopulta epätoivo muuttuu toiveikkuudeksi paremmasta huomisesta ja työntekijä päättää palata työmaailman tinderiin ja lähteä määrittelemään oma markkina-arvoaan uudelleen. Kuluu aikaa ja henkilö muotoilee työelämän deittailuprofiilin uudestaan. Yksilö saattaa ennen sitä käydä valamassa uskoa työelämän terapeuteilla, omista vanhemmista ja ystävistä työuravalmentajaan.

Seuraavaksi täsmähakemuksia sinne ja haulikolla epätoivoisia hakemuksia toisaalle. Videohaastatteluissa työntekijä 20. kerrallakin yrittää muistaa hymyillä kuin eläisi elämänsä parasta aikaa, vaikka samalla epäonnistuminen ja hylkypuheluista ryöppyävä ahdistus ja epätoivo jyskyttävät takaraivossa.

Yksilö kokee epäuskoa tilanteesta nipistäen itseään useamman kerran.

Useiden hakemusten, haastatteluiden ja hylkypuheluiden jälkeen häntä saatetaankin alkaa katsomaan ihailen työelämän yökerhossa ja useampi yritys tulee flirttailemaan. Palaset vain sattuvat napsahtelemaan kohdalle ja useampikin palanen samaan aikaan. Yksilö kokee epäuskoa tilanteesta nipistäen itseään useamman kerran.

Päädytään jopa useamman yrityksen kanssa tapailemaan saman aikaisesti. Kukaan ei tiedä toisistaan ja toisaalta työnhakija saattaa uskotella itselleen olevansa ainutlaatuinen, vaikka taustalla yritys saattaa flirttailla ja deittailla myös useamman työnhakijan kanssa, luoden kaikille hakijoille uskon yksilölle työnhaun yökerhon ainutlaatuisena VIP:nä.

Kuka on se oikea?

Lopulta työnhakija päätyy armottomaan kamppailuun itsensä kanssa: "Kuka on se oikea?" Seuraa sparrailua, koutsausta ja keskustelua useamman eri ystävän, sukulaisen ja tutun kanssa. Verrataan faktoja toisiinsa palkasta lomiin, työyhteisöön ja kehittymisen mahdollisuuksiin.

Tehdään SWOT:it vahvuuksista heikkouksiin, uhista mahdollisuuksiin. Lopulta päätös tehdään mutu-tuntumalta, luottaen siihen, että päätös on oikea. Kuten päätökset parisuhteesta, päätökset siitä oikeasta työpaikasta tehdään lopulta usein tunteella.

Työnhaku ja rekrytointi ovat parhaiden matchien löytämistä, sekä työnhakijan että yrityksen kannalta. Kuten parisuhteet, osasta tulee kauniita rakkaustarinoita ja toisista aiheutuu draamoja, jotka päättyvät toisen jättämiseen. Tärkeää kaikessa on, että yksilö ja työnhakija luottaa itseensä ja uskoo, että vaikka tilanne juuri tällä hetkellä näyttää epätoivoiselta, voi seuraavan kulman takana törmätä uuteen työelämän rakkaustarinaan.